Ennen meni tunteja jutellen, "oli kiva nähdä", nyt muuta sanoa osaa en.

Päätinpäs tässä sunnuntai toimettomuudessani väsätä postauksen.
Mulle kuuluu ihan hyvää. Koulu ei oo mitenkään kovin rankkaa tällä hetkellä, ku ens viikolla alkaa pääsiäislomaki. Oon menossa Rukalle porukoiden kanssa ja sieltä sitten toivottavasti paljon maisemakuvia. :) Onhan tässä nyt pari koetta ilmoiteltu ja muuta, mutta stressaavimmat on pois alta.

Eniten tässä parin päivän aikana on mietittytänyt noi urheilukuviot. Mähän pelaan tennistä ja fudista molempia tosissani ja kai vois sanoo et sm-kilpatasol. Nyt sitten kevään tullessa fudistreenit muuttaa ulos ja treeniajat vaihtuu, no eihän siinä muuten, mutta kahet kolmista treeneistä menee nyt tenniksen kanssa päällekkäin, joten joudun ne skippaamaan ku tennis on nii kallista. Yhet treenit viikossa ei oikein riitä, edes ylläpitämään se sama tekniikka ja kuntotaso mikä mul nyt on. Nii pitää nyt yrittää vaihtaa tennisaikoja vaikka vähän epäilen pystyykö niitä vaihtamaan. Enkä mä haluu vielä valita, tiiän et joku päivä vielä pitää mut en vielä. Molemmat on mulle nii rakkaita ja emmä vois kuvitella elämää ilman kumpaakaa niist. Noh kattoo nyt mite tilanne tästä kehittyy.

Kavereiden kanssa menee iha jees. Tuntuu et pari tosi hyvää ystävää ois jotenki erkaantumassa, tai siis ettei nähä yhtä usein ku ennen ja sit ku nähään nii ne vaikuttaa just sellasit "en jaksa tota ihmistä". Enkä haluu menettää niit koska ne on oikeesti tosi tärkeit mulle.
Mut yleisesti ottaen mun mieliala on nyt on aika korkeella, mikäs tässä huoneen lattialla istuessa ja yhtä lempibiiseistä kuunnellessa.

P.s Lopetan tän blogin pitämisen, ainakin nyt pariksi kuukaudeksi. Ei vaan aika riitä.